Ihanat pionit

Tänä vuonna kukki taas uusia pioneja tai ei niitä montaa uutta ollut, mutta uuden näköisiä koska muutamat näyttivät nyt ne oikean näköiset kukkansa. Tietysti vanhat eivät taaskaan pettäneet, vaan kukkivat runsaasti.

Sen olen todennut ,että pionien tunnistaminen on todellista rakettitiedettä jos jonkun olen mielestäni tunnistanut, niin kohta huomaan ettei se se ollutkaan.

Pionit ovat kuitenkin niin kauniita ettei mielestäni ole enää väliä tunnistanko ne kaikki, olen siis luovuttanut ja nautin vain niistä.

Laitan tähän kuvia tämän kesän pioneista, jotkut ilman nimiä joistakin on pakko jotain sanoa.



Julia rose tämä pioni on pakko mainita koska se on joka päivä eri värinen ja näyttää aina uudelta.
Julia rose Huono kuva, mutta tämä on vaan niin ihana.




Festiva maxima ja Edulis superba

Jan van leewen, luulisin.

Wladyslava Tämä avasi ensimmäisenä kukkansa ja kukkii muutamalla kukalla vieläkin.


Juhannuspioni. Väri ei kuvassa toistunut oikein.



Bartsella


Shirley temple


Ihanat Saarat
Do tell, tämä oli nyt tänä vuonna sellainen kuin sen pitääkin olla. Viime vuonna vain yksi kukka nyt viisi, se on vaan jäänyt malvojen jalkoihin, joten on pakko poistaa ne malvat, että pioni pääsee oikeuksiinsa.



Olisikohan tämä Ewelina

Pionien kukinta alkaa olla jo ohi täällä Lounais-Suomessa, joitain yksittäisiä sivunuppuja vielä on. Onneksi nyt on vähän viileämpää, mutta sadetta ei vaan tule. En toki halua mitään rankkasateita, mutta vettä tarvitaan.

Tällainen pioni pläjäys tänä vuonna, yksi jäi pois laitetaan se ensi vuonna, jospa se kukkisi useammalla kukalla silloin.

Seuraavalla kerralla esittelen ruusujani ja varmaan muutakin.

Siihen asti heippa.

Toukokuun tunnelmia osa 2

Meni sitten kesäkuun puolelle tämä toinen osa toukokuun tunnelmista, vaan väliäkös sillä.

Toukokuun lopulla säät vaihtelivat helteestä kylmään, sateiseen ja tuuliseen säähän.

Hevoskastanjassa oli ja on vieläkin paljon kukkia. Tosin nyt alkavat jo varista.
Alppikärhökin kukki runsasti.
Särkynyt sydän viihtyy tuossa oikein hyvin, ehkä jopa liiankin hyvin.
Muutama vuosi sitten alas leikkaamani Norjanangervo on taas komea ja niin paljon kukkia, että näyttää lumikasalta.
Kuunliljat voivat myös hyvin. Ne ovat kauneimmillaan kun ovat vielä pieniä.
Muutamia tulppaanejakin oli vielä loppukuusta.
Etualan purkissa on messuilta ostamani kallan sipuli, se taitaa olla jo pari vuotta vanha.
Metsätulppaanit seuraavat aurinkoa. niissä on niin kaunis keltainen väri.
Tarhakellukka mai tai on uskollinen kukkija.

Siinäpä niitä toukukuun kuvia. Nyt kun ollaan kesäkuun ensimmäisellä viikolla, niin juhannusruusu kukkii jo täysillä. Samoin juhannuspioni oli yön aikana avautunut, se on minun pioneistani ensimmäinen kukkija. Mutta palataan kesäkuun juttuihin ensikerralla.

Siihen asti, heipä hei.

Toukokuun tunnelmia

Onpas mennyt pitkä aika viime postauksesta. Tässä kuitenkin kuvia toukuun alkupuolelta. En laita kuvaa toukokuisesta lumisateesta vaikka sellainenkin on, keskityn vain kukkiin, joten olkaapa hyvät.

Taidan syksyllä istuttaa lisää narsisseja.

Parvitulppaani 10.5

Viimevuonna peurat söi nämä kaikki, mutta nyt ne saavat kukkia.

Leppäkerttu herukkapensaassa. Viimevuosina ei näitä juurikaan ole näkynyt.

Ähäkutti peura,t ette saaneet syödyksi tänä vuonna mun tulppaaneja. Aloin heti peitellä harsoilla kun huomasin että pihalla oli käyty.

Nämä on mun inhokkeja, niitä on pitkin nurmikkoa ja se tekee siitä jotenkin epäsiistin näköisen. Mutta joo, ei se siisti kyllä ilman noitakaan ole. Toisaalta kun kumartuu niitä kuvaamaan, niin onhan ne jotenkin söpöjä.

Näissä on ihana punainen väri joka ei kuvassa kuitenkaan toistu niin hienona.

Roope täyttää kesäkuussa 14 vuotta, kuulo on heikentynyt,  eikä jaksa/halua enää niin paljon lenkkeillä.

Särkynyt sydän 10 toukokuuta

Hevoskastanja 10.5

Omppupuu 10.5

Valkoherukan kukinnot 10.5

Taidankin tehdä tästä kaksiosaisen postauksen, joten loppukuusta, eli jo ensi viikolla, kuvia toukokuun kahdelta viimeiseltä viikolta.

Siihen asti.